Pihtiputaan poliisisurmat 7.maaliskuuta 1969
Noista kuuluisista laukauksista on kulunut tätä kirjoittaessani 39
vuotta. Tuolloin tuota kyseistä tragediaa edeltäneet tapahtumat olivat jo
käynnissä. Surmien tekijän ryyppyputki oli parhaillaan alkanut. Poliisi oli
hajottanut hänen pontikkatehtaansa ja muitakin vastoinkäymisiä oli.
Tauno Pasanen oli viimeisen surmia edeltäneen viikon juopotellut ja
kärsinyt unettomuudesta, valvoen lehmän poikimista.
Tienhaaran tila sijaitsee Pihtiputaan Korppisten kylässä. Mennessäni
tilalle, on maaliskuu ja kanalanmäelle nousevaa tietä ympäröi korkeat
lumipenkat. Tieltä huomaan viimein Tyynelän talon, talon, josta kuuluisan
tapauksen poliisit soitettiin. Tietä ajaessani eteeni avautuu koivukuja. En heti
tunnista paikkaa, sillä kujan päässä ollut riihi on purettu, myös pihamaa on
muutettu pelloksi, pihapuut on kaadettu, aika on kulunut, mutta paikalla
tapahtunutta ei koskaan saada tekemättömäksi. Tuon riihen viereen poliisit
tapasivat kohtalonsa.
Kauempana erotan vanhan ladon, jonka katto on painunut kasaan. Hetken
kuluttua erotan vierestä, lumen keskeltä uunin jäännökset. Tuolla paikalla tupa
siis sijaitsi, ajattelen. Tuolta hän siis ampui. Tajutessani, että seison
suunnilleen samassa paikassa mihin poliisit kuolivat, huomaan ajattelevani
Pasasen ampujan taitoja. Miehen täytyi olla todella hyvä ampuja, koska ampui
poliisit seisaalta, tuvan ikkunan läpi ja matkaa on reilu sata metriä. Lisäksi
maalit liikkuivat koko ajan.
Tiellä poliiseja oli odottamassa Pasasen poika, yritti estää heitä
menemästä kotiinsa. ”Kyllä näillä yksi mies rauhoitetaan”, oli joku poliiseista
sanonut ja he olivat työntäneet pojan syrjään.
Poliisit olivat kävelleet pihaan johtavaa traktorinuraa pitkin ja
Pasanen oli säikähtänyt heitä, koska heillä oli konepistoolit ja hän luuli
vaimonsa lähettäneen heidät. Epätoivo on varmasti ollut suunnaton, koska hän on
tähän tekoon ryhtynyt. Ensimmäiset laukaukset Pasanen ampui tuvan ikkunan
lävitse, sitten tuvan ovelta ja lopuksi Pasanen oli juossut uhriensa perään,
näiden piiloutuessa ryömien riihen taakse, yhden ryömiessä takaisin pitkin
traktorin jälkeä. Tämä traktorin jälkeä ryöminyt mies oli sanonut Pasaselle,
”Älä ammu, kuolen minä tähän kuitenkin”. Mies oli pahoin haavoittunut. Pasanen
ei miehen sanoista välittänyt, vaan ampui häntä lähietäisyydeltä niskaan. Tuon
tehtyään Pasanen oli juossut noin 200 – metrin päässä sijaitsevaan Tyynelän
taloon ja ilmoittanut, ”Soittakaa poliisit. Siellä on neljä poliisia
syrjällään”.